Kirkko elävistä kivistä

Kaisa Koivula, Rekolan srk, Vantaa

”Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi” (1 Piet 2: 5)

Olen kuullut, että Lähi-Idässä nimitetään eläviksi kiviksi sellaisia kiviä, joita on muokattu niin, että niistä voi rakentaa. Nuo kivet elävätkin kauemmin kuin rakennukset: kun rakennus sortuu tai puretaan, käytetään sen kivet uuteen rakennukseen.

Meillä on täällä Vantaalla kaunis, yli 500 vuotta vanha kirkko, jonka kivet on saatu eläviksi kahdella eri tavalla. Kiviä on lohkottu luonnonkivistä ja tiiliä tehty savesta. Jotkut meistä tarvitsemme särmien hiomista, jopa kokonaisten nurkkien lohkomista, jotta voisimme olla yhteistyössä toisten kanssa. Samalla hienoimmat yksityiskohtamme tulevat esiin, niin kuin kivenkin eri kivilajit ja niiden kauniit kuviot tulevat näkyviin sen lohkotulla pinnalla.
Toiset meistä ovat hämmentyneitä siitä, kuka oikein olen, missä rajani kulkevat, mikä minun identiteettini on. Heille Jumala antaa muodon, identiteetin, jota alkaa täyttää ja vahvistaa kestäväksi yhteistyöhön toisten kanssa. Saattaapa jättää vielä pintaan Tekijän kämmenen jäljenkin.

Niin meillä on kahdenlaisia eläviä kiviä: toisia pienennetty, toisia suurennettu. Kauniita yksityiskohtia, lujia muotoja. Ja niistä voi rakentaa hengellisen rakennuksen, joka kokonaisuutena on vielä jotain paljon enemmän, paljon kauniimpaa, paljon monimutkaisempaa kuin yksittäisistä kivistä tai tiilistä olisi missään vaiheessa osannut päätellä.

 

Pyhän Laurin kirkko (Helsingin pitäjän kirkko)
Pyhän Laurin kirkko (Helsingin pitäjän kirkko)