Unelma, josta tuli totta

Jukka Norvanto, Korson srk, Vantaa

Autolla Nepaliin
Sain etuoikeuden käydä katsomassa lehdistönäytöksessä dokumenttielokuvan Matka Nepaliin. Unelmien elokuva.

Elokuva kertoi koskettavasti siitä, mitä tapahtui kuin muutama suomalainen nuori mies sai sydämelleen Nepalin kastittomat ihmiset, jotka elokuvan mukaan ovat eläimiäkin kurjemmassa asemassa. He tahtoivat toimillaan saada aikaiseksi koulun näille kastittomien syrjityille lapsille. Toisin sanoen halu auttaa ihmisiä, joilla itsellään ei ole edellytyksiä muuttaa elinolojaan sai nuoret liikkeelle.

Unelman tärkeänä osana oli hakea autolla Nepalista kastittomien tekemiä käsitöitä myytäväksi Suomeen kouluhankkeen hyväksi. Automatka Venäjän, Kazakstanin, Kirgisian, Kiinan, Pakistanin ja Intian halki Nepaliin oli kuin ihmiselämä pienoiskoossa. Matkalle mahtui suuria ilon hetkiä, niin kuin masennuksen, pelon ja sairaudenkin vaiheita. Kameran tallentamana nuorten miesten tunteiden kirjo välittyi koskettavasti katsojalle, ja harvanpa silmät taisivat kuivina pysyä matkan etenemistä seuratessa.

Elokuvan tärkein anti ei ollut kuitenkaan nuorten miesten tunteiden seuraamisessa eikä edes matkan varren mahtavissa maisemissa, vaan siinä tehtävässä, jonka he olivat saaneet sydämelleen. Päämäärä oli heidän itsensä ulkopuolella, mikä tekee elokuvasta klassikon, näin uskaltanee sanoa jo nyt, ennen ensi-iltaa.

Myös seurakunnan työssä tavoitteen täytyy olla aina jossakin muualla kuin omassa itsessä ja pyrkimyksessä täyttää omia tarpeita. Kristillinen seurakunta on maan päällä täyttääkseen tehtävää, jonka se on saanut ihmiseksi syntyneeltä Jumalalta. Sitä tehtävää täyttäessämme olemme mitä syvimmässä määrin myös lähimmäisiä lähimmäisillä. Siitähän hyvän tekemisessä on kysymys.