Kaisa Koivula, Rekolan srk
Pidimme maaliskuussa kaksi kokousta: 13.3. ja 26.3. Laitan tähän satoa kokouksista.
Valitsimme henkilöt kahdeksi vuodeksi kolmeen tehtävään Rekolan seurakunnassa.
Lapsiasiahenkilöiksi nimettiin seurakuntaneuvoston jäsen Stina Kuusniemi (Tulkaa kaikki -ryhmä) ja seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Kirsi Vuorikivi. Stina on mm. tehnyt seurakunnan nuorisonohjaajan töitä. Seurakunnassa pitää nykyään ottaa kaikissa päätöksissä huomioon niiden vaikutus lapsiin ja nuoriin. Lapsiasiahenkilöt voivat seurata, että näin tehdään, ja pyrkiä edistämään seurakunnan lapsi- ja nuorisoystävällisyyttä. Tehtävään saa koulutusta. Kullakin lapsiasiahenkilöllä on suuri vapaus hoitaa tehtävää hyväksi katsomallaan tavalla.
Messutoimikuntaan valittiin vanhat jäsenet: Sauli Ahopelto, Pia Alapiha, Eeva Pitkänen ja Vappu Olsbo ja lisäksi minut uudeksi seurakuntaneuvoston jäseneksi. Messutoimikunnan tehtävänä on jakaa seurakuntalaisten palveluvuorot pääjumalanpalveluksiin, kehittää palveluvuorojärjestelmää, etsiä uusia henkilöitä toimimaan avustajina messussa, kehittää uusien vapaaehtoisten kutsumistapoja ja osallistua vapaaehtoisten koulutusten järjestämiseen. Puhetta oli osallistumisesta jumalanpalveluselämän kehittämiseen laajemminkin, mutta sitä ei mainita kokouksen pöytäkirjassa. Saapa nähdä, mitä toimikunnan jäsenyys tuo tullessaan.
Rekolan seurakunnalla on kaksi ystävyysseurakuntaa: Vormsi Virossa ja First Lutheran Church -seurakunta Yhdysvaltain Länsi-Virginian Parkersburgissa. Ystävyysseurakuntatyöryhmän jäseniksi valittiin vanhoista jäsenistä Sini Alén, Soile Niemi, Jukka Yrjölä, Noora Hultin ja Siru Rantanen ja seurakuntaneuvoston uudeksi jäseneksi Matti Hyöky (SE-ryhmästä). 26.3. kokouksessa päätimmekin sitten puoltaa 10 140 € investointiavustuksen myöntämistä Vormsin seurakunnalle seurakuntatalon välikeittiön ja grillikatoksen rakentamiseen. Ideana on, että seurakunta saa oman toimintansa lisäksi myös tuloja myydessään seurakuntatalon majoituspalveluja.
Myös moniin tapahtumiin valittiin edustajia: Laura Maria Latikka valittiin Rekolan seurakunnan edustajaksi Kirkkopalvelujen yhdistyksen ja Medialähetys Sanansaattajien vuosikokouksiin, Annukka Pietarinen (SE) ja Laura Maria Suomen Lähetysseuran vuosikokoukseen ja Markku Nieminen (SE) Suomen Pipliaseuran vuosikokoukseen. Stina Kuusniemi, Laura Maria Latikka, Markku Nieminen, Annukka Pietarinen, Kirsi Vuorikivi ja Jouni Tiainen (SE) valittiin osallistumaan Kirkkopäiville ja Lähetysseuran lähetysjuhlille. Minut valittiin osallistumaan seurakunnan edustajana Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiville ja Matti Hyöky Kansanlähetyspäiville.
Niin kuin valinnoista näkee, Sanasta elämään ryhmä on selvästi yliedustettuna osallistumisissa toimintaan ja vapaaehtoisvastuiden ottamisessa.
Jälkimmäisessä kokouksessa otimme kantaa Vantaan seurakuntien IT-alueen toimintaohjelmaluonnokseen. IT-alueen vastuulle kuuluvat mm. tietojärjestelmien järjestelmätuki, IT-infrastruktuuri (eli laitteistot, ohjelmistot ja tietoverkkojen resurssit, joita hyödynnetään seurakuntien tietokone- ja tietoliikenneympäristön hallinnassa), tietoturva ja sovellustuki. Olin valmistanut kokoukselle kannanottoluonnoksen, joka hyväksyttiin lähes sellaisenaan.
Kannanotossa korostettiin koulutuksen ja hyvän atk-tuen merkitystä jatkuvasti muuttuvassa ja laajenevassa tietokoneiden ja tietoverkkojärjestelmien käytössä. Vantaan seurakunnilla on kaksi ATK-tukihenkilöä, joista toinen on lähiaikoina jäämässä eläkkeelle. Toimintaohjelmaluonnoksessa pohdittiin toisen tukihenkilön tehtävän lakkauttamista tässä yhteydessä. Kannanotossamme pidettiin tätä vaihtoehtoa huonona, koska pidettiin mahdollisena, että ATK-tuen heikkeneminen voi viedä kohtuuttomasti muiden työntekijöiden voimavaroja. Vantaan seurakunnilla on noin 500 palkattua työntekijää. Kahdella AKT-tukihenkilöllämme on käytettävissään päivittäin keskimäärin 2 minuuttia työaikaa työntekijää kohti. Eli jos yhden ATK-tukihenkilön säästäminen pois hidastaa päivittäin kaikkien työntekijöiden työtä minuutin verran, on tämän tehtävän lakkauttamisesta saatu hyöty menetetty. (Tätä laskelmaa en ollut tehnyt kannanottoon.)
Lisäksi olin laittanut kannanottoon ehdotuksen ruuhkavuosia elävien tavoittamisesta nettipalvelujen kautta: ”Tilastojen mukaan diakonia tavoittaa parhaiten ruuhkavuosissa olevia henkilöitä, joiden ei voi olettaa ehtivä kirkolle, vaikka tarjolla oleva toiminta olisi kuinka hyvää. Diakoniatoiminnan kanssa pitäisi kehittää verkosta saatavia palveluja tälle ryhmälle. Mallia voisi ottaa mielenterveyspalveluista, joiden toimivuudesta on paljonkin tieteellistä näyttöä. Useimmat tällaiset toimivat palvelut alkavat kasvokkaisella kohtaamisella, joka auttaa motivoitumaan myös internetin kautta löytyviin palveluihin. Diakonian toiminnoissa näitä kasvokkaisia kohtaamisia syntyy. Jatkopalvelujen kehittämiseen voisi ottaa mallia esim. www.oivamieli.fi-sivuista.”
Vormsin seurakuntatalohankkeen pohtimisen taustaksi saimme ilahduttavia uutisia Vormista. Viime vuonna siellä oli pidetty 43 jumalanpalvelusta. Kaikille sitä toivoville oli tarjottu kyyti ilmaiseksi jumalanpalvelukseen ja samalla käyntiin paikallisessa kaupassa. Seurakunnan jäseniä oli autettu polttopuiden saamisessa, lääkäriavulla ym. ja seurakunnan vanhusten luo oli tehty kotikäyntejä. Myös lapsia oli tavoitettu: pyhäkoulua kävi 10 lasta ja joulukuussa kirkossa oli järjestetty Vormsin peruskoulun (1–9 luokat) joulujumalanpalvelus.
