Sakari Arvela, Rekolan srk, Vantaa
Käsittelimme Rekolan seurakunnan perheiden raamattupiirissä jokin aika sitten viikon raamatuntekstien pohjalta kielen syntejä. Tekstit löytyvät tästä linkistä. Jumalan laki näiden osalta on hirmuinen. Lukekoon nuo tekstit omalle kohdalleen ken uskaltaa. Olin juuri silloin lupautunut ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin eivätkä ajatukset tältä osin ole jättäneet rauhaan.

Kirkkomme oppikaan ei ole täysin hiljaa tästä aiheesta. Lisää vettä myllyyn heittää nimittäin Luther vähässä katekismuksessa kahdeksannen käskyn selityksessä:
”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.”

Auts.

Pari päivää sitten avasin Urho Muroman “Aamun ensimmäisen”, jota säilytän autossa (jotta ainakin joskus muistaisin siihen tarttua). Sen päivän kohdalla luki näin:
”Jumalattomien puheet eivät tuota kymmenettäkään osaa sitä vahinkoa Herran asialle kuin sen uskovaisen kieli, joka on luovutettu saatanan käytettäväksi toisten Jumalan lasten nimen ja kunnian häpäisemiseksi. … Jos Herran kansa vakavammin suhtautuisi kielen synteihin, olisi Pyhällä Hengellä paljon enemmän tilaa keskuudessamme. …”

Amen. Ja auts.

Haastan itseni, muut Sanasta Elämään-listalaiset, kaikki muidenkin listojen ehdokkaat erityisesti Rekolassa ja koko Vantaalla, sekä muut seurakuntavaaleihin vaikuttavat pohtimaan kieltään. Ei pelkästään sanottua ja kirjoitettua kieltä, vaan myös ajatusten kieltä ja asenteiden kautta välittyvää kieltä.

Haastan myös rukoilemaan, että vaalien aikana käytävä keskustelu voisi olla sellaista, että Pyhällä Hengellä olisi tilaa toimia. Vain siten tästä voi seurata jotain hyvää ja kaunista.

Lisäksi haastan, sekä silloin kun joutuu toteamaan itsensä lain edessä syylliseksi että silloin kun itse kokee tulleensa sanoilla loukatuksi, katsomaan ristillä Jeesuksen kasvoihin silloin kun hän sanoo: “Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.”